Yrittäjyys on yksi Suomen talouden tärkeimmistä moottoreista. Pienet ja keskisuuret yritykset vastaavat yli puolesta yksityisen sektorin työpaikoista. Silti monet suomalaiset kokevat yrittäjäksi ryhtymisen riskinä ja byrokraattisena. Kilpailukyvyn ja talouden vahvistamiseksi yrittäjyyden olosuhteita on parannettava määrätietoisesti. Yrityksien menestyminen mahdollistaa työllistämisen ja lisää verotuloja alueelle. Yrittäjien ja työntekijöiden vastakkainasettelu ei ole rakentavaa Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointia syntyy yrittämällä ja työtä tekemällä.

Yritystoimintaan liittyy paljon erilaisia riskejä ja velvoitteita, kuten raportointia, lupaprosesseja ja monimutkaisia verosääntöjä. Byrokratiaa keventämällä yrityksiin jäisi enemmän aikaa itse liiketoiminnan kehittämiseen sekä sitä kautta kasvun ja hyvinvoinnin edistämiseen. Viranomaispalveluja ja lupaprosesseja tulisi yksinkertaistaa ja digitalisoida entistä enemmän.

Kokoomusjohtoinen hallitus on parantanut yrittäjyyden edellytyksiä erilaisilla talous- ja veropolitiikan päätöksillä sekä näin vaikuttanut positiivisesti investointeihin. Yksi tärkeimmistä toimista on ollut yritysverotuksen keventäminen. Yritysveron alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin lisää investointeja ja tekee Suomesta houkuttelevamman paikan yrityksille ja sijoittajille. Suomen talous kasvoi vuonna 2025 pitkästä aikaa 0,8 prosenttia. Vuoden 2026 ensimmäisellä kvartaalilla kasvu oli Euroopan kovinta, peräti 0,9 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Hallitus on tehnyt myös tuloveron kevennyksiä ja pyrkinyt alentamaan korkeita marginaaliveroja. Tämän tavoite on kannustaa työntekoon, yrittäjyyteen ja riskinottoon, jotka lisäävät talouskasvua. Tavoite olisikin, että tehdystä työstä jäisi vähintään puolet verottomana käteen.

Samalla meidän tulee myös huolehtia vanhuksista ja niistä, jotka eivät rajoitteiden vuoksi kykene pärjäämään ilman yhteiskunnan tukea. Olemme huolissamme suomalaisten syntyvyyden laskusta, joten mielestäni erityisesti lapsiperheiden mahdollisuudet ja toimeentulo tulee turvata. Tämä ei ole helppoa. Suomessa käytetään jo lähes 60 prosenttia julkisiin menoihin bruttokansantuotteesta. EU:n keskiarvo on 49 prosenttia. Byrokratiaa ja rakenteita on kevennettävä.

Vastuutonta on se, jos käytetään yhteiskunnan tukipolitiikkaa väärin tai se, että ilmoitetaan olevansa ideologisesti työttömänä. Tällöin voi vain kysyä, kenen tulisi maksaa sinun toimeentulosi, ruokasi ja opintosi? Suomen kantokyky kansakuntana on liian pieni yhdellekään tällaiselle vastuuttomalle ihmiselle. Suomi tarvitsee kaikkien osallistumisen yhteiseen tekemiseen ja jämäkkää vastuunoton kulttuuria jokaiselta.

Yrittäjyyden tukeminen ei ole vain yrittäjien etu, vaan tärkeää koko yhteiskunnan kannalta. Kun yrityksillä on paremmat edellytykset kasvaa ja työllistää, hyötyvät siitä työntekijät, julkinen talous ja koko Suomi. Siksi yrittäjyyden olosuhteiden parantaminen ja päätösten ennakoitavuus on investointi tulevaisuuteen. Suomen kasvu ei synny sattumalta - se syntyy yrityksissä ja työtä tekemällä.